11.5.17: Palvelun kustannusten ja vaikuttavuuden arviointia, käsitteiden iloinen sekamelska

Kustannus-vaikuttavuusarviointeja perustellaan sillä, että yhteiskunnan taloudelliset varannot ovat niukat. Olisi tärkeää, että resursseja kohdennettaisiin vain niihin toimiin, joilla saadaan aikaan tavoiteltuja vaikutuksia tai tuloksia. Suomessa ollaan murroskohdassa, jossa toimijoiden yhteistyö avaa tilaisuuden muuttaa käytäntöjä tai ottaa uusia käyttöön. Niissä päätöksissä tieto palveluiden vaikuttavuudesta ja kustannuksista auttaa viisaisiin ja näyttöön perustuviin päätöksiin.

 

Palvelun kustannusten ja vaikuttavuuden arviointia, käsitteiden iloinen sekamelska

Virpi Kuvaja-Köllner, Elisa Rissanen ja Eila Kankaanpää

Yksi APEX-hankkeen keskeisistä tavoitteista on tuottaa tietoa mielenterveyteen liittyvien palveluiden kustannus-vaikuttavuudesta päätöksenteon tueksi. Terveystaloustieteen kustannus-vaikuttavuudella (cost-effectiveness) tarkoitetaan muuta, kuin useimmiten lehdistä luettavalla kustannusvaikutuksilla tarkoitetaan. Muutaman kirjaimen erolla on suuri vaikutus siihen mistä kulloinkin puhutaan ja tämän tunnistaminen on tärkeää.

Puhuttaessa kustannusvaikutuksista tarkoitetaan sitä, miten palvelun muutos vaikuttaa tai muuttaa palvelun kustannuksia. Hyvä esimerkki tästä on se, miten ikääntyneiden laitoshoidon vähentäminen ja palveluasumisen lisääntyminen vaikuttavat kunnan kustannuksiin. Tähän ei silloin kuulu kiinnostus palvelulla aikaan saatuihin muutoksiin asiakkaiden hyvinvoinnissa tai terveydessä. Usein kuntapäättäjille tämä kustannusvaikutusten tarkastelu saattaa tuntua läheisemmältä ja tärkeämmältä. Ja ymmärrämme toki, että muutokset kustannuksissa ovat tärkeitä erityisesti, kun kyse on julkisen toiminnan budjetoinnista.

Edellä esiteltyä kustannusvaikutusten tarkastelua emme kuitenkaan tee nyt APEX-hankkeessa, vaan kustannusten lisäksi huomioimme palvelulla saatavat muutokset asiakkaan terveyteen ja hyvinvointiin. Tällöin on kyse yhdestä taloudellisen arvioinnin muodosta, kustannus-vaikuttavuusanalyysistä, joka arvioi kustannusten ja vaikuttavuuden välistä suhdetta. Toisin sanottuna millä kustannuksilla tavoiteltu muutos on saatu aikaan. Kustannusten tarkastelussa tulisi huomioida kustannukset laajasti koko yhteiskunnan näkökulmasta, jotta myös välilliset vaikutukset yhteiskunnassa tulevat näkyviksi. Palvelun avulla saatavat muutokset kustannuksissa ja vaikutuksissa tulee olla todennettavissa esimerkiksi ennen ja jälkeen tehtävillä mittauksilla.

Kustannus-vaikuttavuusarviointi on aina vertailua, jolloin palvelua verrataan vähintään yhteen vaihtoehtoon. Toisinaan vaihtoehtoisena palveluna pidetään odotuslistaa, jossa asiakkaat saavat palvelun odotusajan jälkeen tai vaihtoehtona käytetään vertailua ”ei mitään palvelua” vaihtoehtoon, jolloin asiakkaat eivät saa hoitoa ongelmaansa. On kyseenalaista jättää tutkimukseen osallistujia ilman tukea ongelmiensa kanssa tai odotuslistan käytöllä menetetään pitkän seuranta-ajan mahdollisuus. Usein vaihtoehtona onkin ”tavanomainen palvelu”, eli ne palvelut, jotka ovat jo saatavilla.

Mihin sitten kustannus-vaikuttavuus-arviointia tarvitaan? Sen tuomaa tietoa pitäisi hyödyntää päätöksenteon tukena yhä enemmän useilla eri sektoreilla niin sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta esimerkiksi myös koulutuksessa.

Kustannus-vaikuttavuusarviointeja perustellaan yksinkertaisesti sillä, että yhteiskunnan resurssit eli taloudelliset varannot ovat niukat. Olisikin tärkeää, että resursseja kohdennettaisiin vain niihin toimiin, joilla saadaan aikaan tavoiteltuja vaikutuksia tai tuloksia. Suomessa ollaan nyt murroskohdassa, jossa toimijoiden yhteistyö avaa tilaisuuden muuttaa käytäntöjä tai ottaa uusia käyttöön. Niissä päätöksissä tieto palveluiden vaikuttavuudesta ja kustannuksista auttaa viisaisiin ja näyttöön perustuviin päätöksiin. Olemme omalta osaltamme tekemässä tähän muutosta, jolla toivottavasti on vaikutusta hyvinvoinnin lisäämiseen yhteiskunnassamme.