Lasten ahdistuneisuuden digitaalista hoitoa tutkitaan Tampereella ja Orivedellä

Tiedote 15.3.2018

Osa Tampereen ja Oriveden 4.–6. -luokkalaisista vanhempineen pääsee tänä vuonna opettelemaan ahdistuksen ja pelkojen hallintaa netin ja puhelimen välityksellä. Tampereella ja Orivedellä on alkamassa tutkimus, jossa selvitetään matalan kynnyksen digitaalisen hoito-ohjelman tehoa lasten ahdistuneisuuden hoidossa.

Tutkimuksessa kouluterveydenhuollossa lasten ahdistusoireet pyritään tunnistamaan kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa varhain, ja riskiryhmiin kuuluville tarjotaan matalan kynnyksen hoitoa.

Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen yhteistyönä tehtävä Voimaperheet – Huolet hallintaan -tutkimus käynnistyy 19.3.2018.

Ylilääkäri Tuire Sannisto Tampereen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjalta kertoo, että tutkimusyhteistyö liittyy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarpeen kasvuun.

– Palveluiden tarve on huolestuttavasti lisääntynyt Tampereella, kuten muuallakin maassa. Yhteisenä tavoitteenamme on löytää uusia, tutkimusnäyttöön perustuvia, ongelmien varhaisen vaiheen tunnistamisen ja tuen muotoja, joita voidaan hyödyntää ennen kuin pulmat vaikeutuvat ja heikentävät hyvinvointia ja toimintakykyä, Sannisto toteaa.

Tampereen ja Oriveden lisäksi ohjelman käyttöä tutkitaan parhaillaan Turussa sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun Soten alueella.

Lapsen ahdistus jää usein huomaamatta

Arviolta 6‒18 prosenttia kouluikäisistä lapsista ja nuorista kärsii merkittävästä ahdistuneisuudesta. Tavallisia ahdistuneisuuden muotoja ovat yksittäiset pelot, ylenmääräinen jännittäminen, menneiden tai tulevien tapahtumien murehtiminen sekä sosiaalisten tilanteiden pelko. Usein ahdistuneisuuteen liittyy myös erilaisia fyysisiä tuntemuksia, kuten kipua, hengenahdistusta tai huimausta.

Hoidon piirissä on kuitenkin vain pieni osa ahdistuksesta kärsivistä lapsista.

– On tavallista, että lapsen oireilu ei näy ulospäin, jolloin edes vanhemmat eivät välttämättä huomaa sitä. Hoitoon hakeudutaan usein vasta, kun ongelmat ovat vaikeuttaneet lapsen elämää jo vuosien ajan, kertoo Huolet hallintaan -hankkeen tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari.

– Siksi on tärkeää lisätä tietoisuutta, kiinnittää huomiota oireiden tunnistamiseen ja kehittää hoitoja, joihin perheiden on helppo päästä ja sitoutua, Ristkari jatkaa.

Tutkimuksen johtaja, Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander toteaa, että oikea-aikaisella hoidolla voidaan vaikuttaa lapsen tunne-elämän kehitykseen, kaverisuhteisiin ja koulunkäyntiin sekä myöhempään masennus- ja syrjäytymisriskiin.

Digitaalinen hoitoympäristö joustaa perheen tarpeiden mukaan

Huolet hallintaan -hoito-ohjelma toteutetaan digitaalisessa hoitoympäristössä, internetin ja puhelimen välityksellä. Hoito toteutetaan perheelle sopivana ajankohtana, eikä siihen sisälly käyntejä poliklinikalla.

Tutkimuksessa osa perheistä saa tutkimuksen kohteena olevan, käyttäytymisterapeuttiseen hoitomalliin perustuvan Huolet hallintaan -hoito-ohjelman. Osa perheistä saa digitaalisen tietopaketin ahdistuneisuudesta.

Tutkimus toteutetaan osana APEX – Tietoisuus, ennaltaehkäisy ja varhaiset interventiot lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä -konsortiohanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto.

Voimaperheet-hankkeessa on aiemmin kehitetty vanhempainohjausohjelma alle kouluikäisten lasten käytösongelmien hoitoon digitaalisessa ympäristössä. Voimaperheet-toimintamalli on käytössä kaikissa Tampereen ja Oriveden neuvoloissa.